Älypajan tarkoituksena oli tuoda esille tekoälyä ja miten tekoälyä voisi hyödyntää pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnassa. Älypajaa mainostettiin Satakunnan yrittäjille: ”Hubblen Älypajassa inhimillistämme tekoälyn kertomalla siitä kansantajuisesti ja miten se voi auttaa yritystänne. Työpajan aikana etsimme yhdessä liiketoiminta-ongelmia, joiden ratkaisuun tekoälyä kannattaisi kokeilla”. Tekoäly voidaan määritellä siten, että tietokoneet yritetään saada ymmärtämään ihmisen älykkyyttä ja jäljittelemään ihmismäisiä kognitiivisia toimintoja, kuten oppimista ja ongelmanratkaisua (Yin ym., 2018). Sebag (2014) kertoo, että koneoppimista pidetään tekoälyn pohjana jo ennen tekoäly-termiä. Koneoppimista voidaan hyödyntää aina verkkohausta erilaisiin sosiaalisen median suosittelujärjestelmiin, joita voidaan käyttää yritysten markkinoinnin ja myynnin tukemiseen. Koneoppimisen järjestelmiä käytetään kohteiden tunnistamiseen, puheen muuttamiseen tekstiksi, personoimaan käyttäjälle uutisia, viestejä tai tuotteita, joista asiakas voisi olla kiinnostunut. (Lohi, 2018)
Älypajassa Hubblen toimitusjohtaja Jani Nurmi kertoi tekoälystä yleisesti ja antoi esimerkkejä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää. Jani Nurmi esitteli myös Hubblen case tapauksia, miten he ovat toteuttaneet tekoälyä. Lisäksi työpajan aikana Pirita Ihamäki esitteli BrandCube-menetelmää, palvelumuotoilumenetelmää, jonka hän on kehittänyt yhteistyössä Katriina Heljakan kanssa. BrandCube-työkalu on yhtä aikaa palvelumuotoilun metodi ja palvelumuotoilussa hyödynnettävä prototypointityökalu, joka tarjoaa mahdollisuuden kehittää ratkaisuja asiakasrajapintoihin. Ehdotamme, että BrandCubea voidaan käyttää niin palvelun ulkomuodon hahmottamiseen kuin suorituskeskeisen prototypoinnin apuvälineenä. BrandCube toimii näin ollen alustana, jonka käyttöön osallistujat voivat vapaasti sitoutua visioimalla mahdollisia asiakaspolkuun liittyviä kokemuksia. (Ihamäki & Heljakka 2017)
Palvelumuotoilun yhteydessä tapahtuvalla prototypoinnilla tarkoitetaan nopean mallin rakentamista suunnittelun ja kehittämisen avuksi. Prototypoinnin tavoitteena on lisätä ymmärrystä kehitettävästä palvelukokonaisuudesta. Prototypointi on testausta ja kehittämistä vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Prototypointi on olennainen osa palvelumuotoilua ja sitä käytetään kuvailemaan sekä testaamaan palveluun liittyviä elementtejä ja konsepteja nopeasti asiakkailla tai palvelun tuottajilla. (Tuulaniemi 2013, 196-197) Prototypointia voidaan käyttää havainnollistamaan palveluketjua, palveluympäristöä tai ekosysteemiä, jolloin voidaan erilaisilla prototypointi menetelmillä ideoida palvelun eri kontaktipisteitä. Prototypointi tuo vuorovaikutustilanteeseen kolmannen ulottuvuuden, joka voi tuottaa syvällisempää ymmärrystä kehityskohteesta. Erilaiset vuorovaikutusmenetelmät aktivoivat ihmisiä eri tavoin; yksi on verbaalinen, toinen visuaalinen ja kolmannen vahvuus on kolmiulotteisuuden hahmottaminen.
Prototypointi on nopea leikkaa ja liimaa -harjoitus, jolla on helppo testata palvelun elementtejä tai kuvata toimintatapoja. Hahmomallit konkretisoivat suunnittelua ja tuovat suunnitelmat havainnollisesti muun kehitysryhmän kommentoitavaksi ja edelleen kehitettäväksi. Palveluiden prototypointia eli karkean tason prototyyppejä voidaan rakentaa lähes kaikesta toimisto- ja kierrätysmateriaalista, kynillä ja paperilla, teipillä, kartongilla, laatikoilla, toimisto- tai kierrätysmateriaaleilla jne. (Tuulaniemi 2013, 197-198) Tässä Älypajassa käytimme BrandCube-konseptiin kuuluvia kolmiulotteisia paperikuutioita, joiden avulla rakennettiin tekoälyratkaisua ryhmän valitsemaan liiketoimintakokonaisuuteen.
Älypajan toteutus oli osallistujien mieleen, joka tuli ilmi palautekyselyssä. Älypaja sai asteikolla 1-5 arvosanaksi 4,25. Osallistuja kommentoi ”Työpaja avasi onnistuneesti vaikeita tekoälyyn liittyviä käsitteitä. Tekoäly on termiä vielä niin vieras ihmisille, että sitä voisi avata hieman enemmän jo työpajan kutsussa”. Älypajassa oli parasta ”käytännön esimerkit tekoälyn soveltamisesta tuotannossa (voisi olla lisääkin näitä)”. Työpaja konseptina on ollut osallistujien mieleen ja näin osallistujat totesivat ”Hieno tapahtuma, kannatti tulla! Lisää tällaista, oikein tarpeellista toimintaa”.
Kirjoittanut Pirita Ihamäki